鋸山と鹿島神宮と地震

Duupsista. Mennyt taas aikaa kirjoitteluista, vaikka olisi voinut raportoida jo tiistaina tms.

Kuitenin, nyt saatte kuviakin vähäsen. Tuli siis käytyä kouluretkellä Nokogiri-vuorella (鋸山) Chibassa. Vuori siis ei ollut erityisen korkea, mutta sielä oli suhteellisen näppärä polkuhässäkkä, jote pitkin pääsi kattelemaan. Valitettavasti, kun kyseessä oli koulureissu, ei päässyt kulkemaan itsekseen, vaan jouduttiin menemään ryhmässä, aikataulussa. Tämä sai aikaan jonkinmoisia harmituksia.

Kuvaa huipulta tai matkalta huipulle, en muista.

Noh, joka tapauksessa aamulla lähdettiin bussilla ja matkaa oli reilu tunti tai kaksi. Matkalla oli reissuleikkejä, elikkäs ensimmäisenä lauluhässäkkä. Saatiin laulun sanat, musiikki alkaa ja kaksi satunnaista esinettä lhtee kiertämään, kun biisi loppuu, joutuu esineiden sen hetkiset hallussapitäjät laulamaan biisin kahdestaan, mikkiin. Näppärästi sain yhden opettajan nakitettua siihen. Toilen leikki oli piirrustushässäkkä, missä annettiin perimmäisille sana, joka pitää piirtää ja piirros annetaan sitten eteenpäin uudelleen piirrettäväksi (rikkinäinen puhelin piirtämällä). Viimeisen pitää sitten arvata sana. Hitaampi joukkue (joukkueina bussin oikea ja vasen puoli) sai rangaistukseksi wasabikeksin syötäväksi.

Kun päästiin paikan päälle, mentiin huipulle kousirataa pitkin. Työnnettiin siis bussillinen porukkaa pieneen koppiin, joka hilattiin korkeuksiin vaijereita pitkin. Oli hassuhkoa. Ylhäällä sitten vähän aikaan räpsittiin kuvia ja odoteltiin loppuja. Siellä oli suhteellisen runsaasti sudenkorentoja, jotka tykkäsivät hengailla koppien katoilla. Hauskoja otuksia, jotka saivat aikaan huumoria (esim. tarrautuivat oppaan päähän tämän selittäessä paikasta).

Leppoisia otuksia.

Seuraavaksi lähdettiin kulkemaan olkua pitkin oppaan johdolla. Ajatuksen tasolla ikään kuin käsitelty luontopolku, jota ei matkalla nähnyt oikein mitään kasvustosta johtuen.

Tämä on kyltti.

Kun oltiin käppäilty pieni hetki, päästiin kurkkimaan suhteellisen mukavan oloista mestaa. Kyseessä siis kallionkieleke, josta oli mukava pudotus suoraan alaspäin. Olisin halunnut päästä ottamaan kuvan kieekkeeltä, mutta koska yksi porukka meni isolla lössillä hengaamaan ja säätämään ja jäi sinne sähläämään, loppui aika kesken. Takaisin ei tultu, joten en saanut kovin hyviä kuvia sieltä.

Kieleke ja satunnainen jeppe. Sumu luo tunnelmaa.

Tämä jäi harmittamaan, joten rupesin menemään itsekseni aika pitkälti tästä eteenpäin. Joo, porukassa ikään kuin, mutta porukka levisi hyvin tehokkaasti, joten oli hiemn varaa mennä omaan tahtiin. Tässäkin huomasi taas sen,e ttä kun tui jokin hieno paikka, niin sinne oli heti menossa joku poseeraamaan. Tai jumittamaan tielle. Ihmisten eroja vaivan aiheuttamiseen suhtautumisessa. Kyseessä ei ole siis japanilaiset vaan tietyt vaihtarit. Mutta kai siihenkin on vain totuttava. Samoin kuin joidenkin jatkuvaan myöhästelyyn.

Patsaita matkan varrelta.

Seuraavaksi olikin vuorossa jättiläismäinen Buddha-patsas. Kyseinen patsas on kaiverrettu Edo-kaudella ja 31.05m korkeana se on maailman suurin vanhan ajan (pre-modern, mitä sillä nyt tarkoittavatkaan) daibutsu, eli buddha-patsas. Nimenä on Nihon-Ji Daibutsu (日本時大仏).

Kuvasta ei oikein välity koko, mutta iso se on.

Tämän jälkeen jatkettiin matkaa ja pian mentiin takaisin busseille ruokailua varten. Sitä ennen kuitenkin, löytyi awesome-crab.

Jesus Crab Superstar

Heppu oli siis reilun peukalon kokoinen rapu, joka viiletti ympäriinsä. Kävi parin kaverin käsillä käppäilemässä. Suhteellisen hankala kuvattava, mutta pari hyvähköä kuvaa sain napattua työntämällä kameran naamaan kiinni. Ympärillä oli myös kivoja tätä isompia hämähäkkejä seiteissään, mutta niistä en saanut kunnon kuvaa siksi, että en halunnut ihan yhtä lähelle niitä mennä.

Seuraavaksi olikin ruoka-aika. Tarjolla oli sashimia ja riisiä, misoa yms. Jokainen sai oman veneensä jossa oli muutamaa eri ennen eläväistä otusta.

Katkarapua lukuunottamatta oikein maittava ateria. Noh, nyt tiedän, miltä katkaravun sisälmykset maistuvat ja tuntuvat.

Aterioinnin jälkeen jatkettiin matkaa mandariinihässäkkään. Täällä siis saatiin puolen tunnin ajan syödä mandariineja suoraan puusta niin paljon kuin jaksoi/ehti. On muuten parempia tuoreeltaan kuin suomalaisesta marketista. 500円 hintaan sai myös muovipussin täytettäväksi ja kotiin vietäväksi. Tätä tuli hyödynnettyä.

 

Millaista on syödä mandariineja suoraan puusta?

Mandaroinnin jälkeen mentiin vielä meren rannalle pööpöilemään. Sieltä sai taas ihan näppärää kuvaa, mutta loppujen lopuksi se ei ole kovin mielenkiintoisen näköistä. Kulin myös, että viereisen vessakopin vieressä olisi kasa kulkukissoja leikittäväksi, mutta koska taas mentiin porukassa ja piti ottaa miljoon yhteiskuvaa (kaikki ja niiden mutsit halusi omalla kameralla kuvan), niin niidenkään kanssa en oikein ehtinyt leikkiä.

Vettä. Joillekkin ensimmäinen kerta meren äärellä.

Pentujakin oli.

Sitten pööpöiltiin takaisin bussille ja kotio. Ihan hauska reissu, vaikka välillä harmittikin.

Seuraavana (päivänä) oli vuorossa Kashima Jingu (鹿島神宮). Tämä oli ihan omaehtoinen reissu. Alunperin oli suunnitteilla käydä samalla reissulla Katori Jingulla (香取神宮), mutta koska heräämiseen ja matkoihin menikin yllättävän paljon aikaa, jäi se johonkin tulevaisuuden keikkaan sitten (aivan aluperin oli tarkoitus käydä Fuji-Q:lla, huvipuistossa jossa on esim. maailman jyrkin vuoristorata. Mutta sääepäilyt torppasivat tämän suunnitelman). Kashima Jingu on siis toisesa prefektuurissa, joka toi omat haasteensa paikalle pääsyyn. Liikennejärjestelyt oimivat vähän eri tavalla ja Suica-korttia ei oikeastaan voinut käyttää. Sinne mennessä kyllä lukivat suican, mutta lähtiessä piti vähän selvitellä, että mitä hittoa nyt tehdään.

Portti pyhätölle.

Paikalle kuitenkin päästiin. Pyhättöjä yleensä ympäröi mukava kiva metsäalue, joka ei tälläkään kertaa pettänyt. Koska en nähnyt varsinaista pääpyhättöä portin jälkeen, lähdin köpöttelemään metsää kohti.

Jos metsään haluat mennä nyt.

Puut olivat mukavan kookkaita ja porukkaa ei ollut liikaa. Luonnon ääniäkin löytyi jonkin verran. Jonkin verran kun kööttelin niin vastaan tuli pikkupuoti, josta sai ostettua matkamuistoja (お土産). Puodin vieressä oli aitaus, jossa pidettiin paria peuraa. Näitä ilmeisesti voi mennä ruokkimaan, mutta en halunnut mennä häiritsemään eläimiä, enkä työntekijöitä.

Niin takuulla yllätyt.

Jatkeskelin matkaa ja vastaan tuli toinen puoti ja pyhättörakennus. Vieläkään en kuitenkaan nähnyt pääpyhättöä. Katselin ympäriinsä enkä löytänyt kyseistä rakennusta. Alunperin oli myös suunnitteilla ostaa täältä bokken, mutta kyseisten vehkeiden laatu ei vakuuttanut nyt (vaikka niissä kivasti lukikin paikan nimi), joten jäi ostamatta. Näitä sai siis näistä puodeista ostettua.

Vanhanoloinen pyhättö.

Lähdin sitten köpöttelemään ympäriinsä polkuja pitkin ja huomasin, että täällä olisi ilmeisesti myös luonnonsuojelualue tms. Pitänee siis palata jossain välissä vähän tutkimaan. Jonkin aikaa harhailtuani päätin palata takaisin portille. Saapuessani huomasin, että pääpyhättö olikin ilmeisesti portin vieressä, remppakankaiden alla (karttojenkin mukaan olisi juuri portin vieressä). Pääsin siis ylläpitämään tapaa mennä rempattaville pyhätöille, kun neljä vuotta sitten menin katsomaan Sensouji-pyhättöä, kun tämä oli rempattavana. Noh, tulipahan lähdettyä. Nättiä oli silti.

Viime yönä oli ensimmäinen huomaamani maanjäristys (地震). Ilmeisesti aiemmin on kaksi kertaa järissyt, mutta olen kiltisti nukkunut järistyksen läpi. Nyt heräsin ilmeisesti aamuyöllä heiluvaan sänkyyn ja kolinaan. Mitään sen kummempaa ei kuitenkaan käynyt. Hauska kokemus kuitenkin, kun kaikki heiluu.

Artikkeli järistysestä.

Viikohko mennyt taas. Hiljaisemmissa merkeissät tällä kertaa.

Nokka on ollut tukossa koko viikon, jotenka harkkoihin ei ole ollut asiaa. Niinpä on tullut käytettyä aikaa muuhun häsäilyyn, eli ihmisten kanssa jutskaamiseen yms. Perjantaina tuli vietettyä iltaa japanilaisten kavereiden kanssa. Istuskeltiin Chiban aseman lähettyvillä olevassa izakayassa pitkään nomihoudain (飲み放題) saattelemana. Mukavaa oli ja aikaa kului. Koska olin ainut ulkkari, tuli lähinnä mentyä Japanilla. Täten jäin joistain keskusteluista ulkopuolelle (kun ei ehtinyt käsittelemään monesta suunasta tulevaa matskua), mutta samalla pääsi harjoittelemaan kieltä tosi hyvin.

Nyt viikonloppu on tullut lähinnä istuttua. Sää on ollut kehno, joten ei ole tehnyt mieli lähteä seikkailemaan ja flunnsantapaisen vuoksi ei voi treeneihinkään mennä. Sinänsä kummaa, sillä en ole tottunut olemaan paikoillaan näin pitkiä aikoja. Noh, rytmi varmaankin tasaantuu, kun pääsee taas treeneihin.

Kuvia ei nyt ole. Valitan. Huomenna mennään bussiretkelle Nokogiri vuorelle (鋸山) , joten sieltä varmaan saa kivanlaisia kuvia leviteltäväksi. Alunperin oli myös tarkoitus käydä tiistaina Fuji-Q -huvipuistossa mutta säiden vuoksi varmaan jää nyt menemättä. Siellä olisi kivasti maailman yrkin vuoristorata.

練習と台風

Koulua ja sellaista. Ei kovin mullistavia uutuuksia.

Tulipahan käytyä viime viikolla kuusissa treeneissä. keskiviikkona yhdet, torstaina kahdet, lauantaina yhdet ja sunnuntaina kahdet. Sunnuntaina piti herätä kuudelta, joten käytin ensimmäiset 5 minuttia mietiskellen, kannattaako lähteä harkkoihin. Kannatti, sillä oli taasen mukavaa. Kuten muulloinkin tähän mennessä.

Maanantaina, elikkäs eilen, oli yhden vaihtarikaverin synttärit. Mentiin siis Kaihin-Makuharin asemalle hampparoimaan. Melkoisen mainio hinta-laatu suhde, varsinkin jos vertaa suomen hintoihin. Olut oli kallista (koitappa sanoa Hooegaarden japanilaisittain), mutta niinhän se tuppaa tuontiolut olemaan. Kivasti tuli tarjoilija ottamaan meistä polaroidinkin.

Siinä kaunis avocado-burgeri. Muistaakseni n. 1200円 eli vajaa kymppi. Vieressä puoli litraa olutta, for scale.

Huomenissa mukavasti on tunnit peruttu aamupäivältä tulevan vuoden rajuimman taifuunin vuoksi. Niinpä ei luentoja, mutta mahdollisesti ei myöskään treenejä. Pitää seurata tilannetta ja varmaan mennä kameroilemaan ulos. Tällä hetkellä tulee vettä kuin kuvainnollisesta Esteristä. Toivottavasti eväät riittää huomiseksi.

Taas on hetki vierähtänyt viime kirjoituksesta.

Alkuviikosta pööpöilin taas harjoituksissa. Tai sii Ayase oli taas kiinni, joten kävin vain keskiviikkona. Huomenna sitten uusiksi. Harjoituksissa on todella mukavaa, vaikkakin jälkikäteen ei jää mitään päähän, kun tavaraa tulee niin paljon. Keskiviikkona oli siis melkoisen paljon porukkaa ja tehtiin kivasti Tomoe Nagea, jotenka piti vähän katsella ympärilleen. Yksi kaveri rikkoi polvensa (leisesti lumpio käväisi pois paikoiltaan). Harjoittelin sitten tämän parin kanssa, joka kyllä oli välillä vähän arvaamaton voimankäytössä. Muutenkin näkyy välilla kummallista populaa, mutta siite sitten enemmän kahdenkeskisessä keskustelussa.

Vaatekauppa Nagareyama-Ootakanomorissa.

 Torstaina tuli vietettyä iltaa kavereiden kanssa. Suunnitelmissa oli siis sushia ja Smash Bros:ia. Mukavaa oli. Tätä ennen kävin toisen kaverin kanssa sushilla. Voisi luulla, että sushikiintiö täyttyisi, mutta se on luultavasti aika pohjaton.

Mmm... Merianturaa...

Mukava ilta tulossa.

On muuten vaikea löytää tästä maasta postikortteja. Vihdoin sain kasan, eli kohtapuoliin lähtee liikkeelle.

Vinkki: Jos teet blogin ja aiot tehdä yhtään mitään kuvilla, älä käytä bloggeria...