YOU wa Nani Shi ni Nihon e (YOUは何しに日本へ)

Noniin. Katellaanpas taas, mitä on tullut vastaan.


Tuli käytyä kurkkaamassa taasen yhtä pyhättöä. Tällä kertaa kyseessä oli Katori Jingu (香取神宮).

Hiljaista on matkalla asemalta pyhätölle.

Tämä siis on hyvin lähellä aiemmin vierailtua Kashima Jingua, mutta viime kerralla kun en ehtinyt täällä vierailla, niin tuli sitten lähdettyä erikseen paikka katsastamaan.

Kyseessä on Futsunushi:lle (経津主神) tehty pyhöttö. Futsunushi on siis miekkojen ja salamoiden jumala, joka yhdessä Takemikazuchi:n (建御雷 tai 武甕槌) kanssa rauhoittelivat muutaman jumalan mellakoinnin maan päällä. Takemikazuchi on siis Kashiman jumaluus.

Ilmeisesti oli meneillään jonkinlainen erikoistapahtuma, kun populaa oli odotettua enemmän. Lisäksi ympäriinsä oli kylttejä tähän liittyen, mikä ehkä myös vähän antoi vinkkiä.

Myöskin luennot ovat mukavasti nyt päättyneet (oikeastaan viime viikon maanantaina oli viimeinen). Kokeet on siis hoidettu ja enää vain odotellaan tuloksia kursseista. Täten kevätloma, joka kestää nyt tuonne huhtikuun alkuun asti, on alkanut. Hyvin on siis ollut ikaa käydä treeneissä, mitä tulikin tehtyä, kunnes taas iski flunssantapainen. Hyvässä lykyssä kuitenkin huomenna kehtaa taas mennä treeneihin.

Eräs jännyys tuli vastaan tuossa parisen viikkoa sitten, kun kansainvälisestä toimistosta pyydettiin minua osallistumaan tv haastattelun kuvauksiin. Kuvaukset tapahtuivat eräänä lauantaisena iltana erään asuntolan aulassa. Paikalle mennessä minulla ei näppärästi ollut oikeastaan mitään tietoa, että mitä tuleman pitää. Niinpä oli kiva huomata, että kyseessä onkin oikeastaan talk-show.

Illan isäntä ボビー

 Isäntänä oli siis Bobby Ologum, nigerialais-syntyinen MMA-kaveri. Tällä oli asiaparina pieni japanilainen nainen, varsinaisina vieraina oli 3 ulkomaalaistaustaista ja kaksi japanilaista semi-julkkista (kaiketi). Sitten oli 6 vaihtaria, jotka oli pihalla kaikesta. Ennen harjoitteluja käytiin läpi, että mitä tuleman pitää ja millaisia kysymyksiä meiltä kysellään. Sitten harjoiteltiin ja nauhoitettiin. Ohjelma meni mallilla, katellaan videota siitä, miten ulkomaalaiset yllättyy japanilaisista asioista, sitten vieraan keskustelee asiasta ja meiltä ehkä kysellään asioita. Äänessä olin kaksi kertaa ja toisella kerralla en ihan ymmärtänyt kysymystä, kun se olikin suunnitelman ulkopuolelta, joten pääsin kivasti sähläämään. Hassua oli silti.

Tässä vaiheessa on ehkä hyvä huomauttaa, että japanilainen tv ei ainakaan minusta vaikuta niin isolta ja ihmeelliseltä, vaan enemmänkin arkiselta asialta. Tämän voinee ehkä päätellä siitä,e ttä kuvaukset oli asuntolan aulassa. Ohjelma näkyy joskus helmikuussa, eli itse en ole sitä katsomassa. Enkä kyllä muista edes, että milloin se tulee.

Mutta sellasta tällä kertaa. Myöskin, hauska huomata, kun rekka kääntymismerkkiä vilkuttaessaan myös ilmoittaa kohteliaasti, että "käännyn nyt vasemmalle. Varokaa, olkaa hyvä." Ja siis rekka, ei kuski.

ジブリとか

Olihan sieltä tietenkin unohtunut juttuja.

Tulihan tuota käytyä myös Ghibli-museossa Mitakassa. Näppärän junamatkan päässä (1,5h) oli kiva pieni museo, jossa oli näytillä kaikenlaista Ghibli-aiheista. Oli esitystä siitä, miten erilaisia animaatio-osia tehdään, alkuperäisiä lunnoksia hahmoista ja paikoista, uudelleenrakennettu Miyazakin työhuone yms. Sisällä ei saanut ottaa kuvia ja ulkona oli liika pimiää, joten siitä ette kuvia saa. Itsekseen kateltavien lisäksi oli näytillä myös n. 10 min lyhytelokuva vesihämähäkistä ja vesikirpusta. Sellain pieni söpö, jossa ei sinänsä ollut paljoa sisältöä.

Kateltavien lisäksi museossa oli tietenkin kauppa. Kauppa oli pieni ja täynnä epämääräisiä ulkomaalaisia, pääsääntöisesti kiinalaisia kaiketi. Tilaa oli huonosti ja tavara hyvin ylihinnoiteltua, jotenka en osanut sieltä sitten mitään. Täällä on kuitenkin näitä Ghibli-kauppoja, joista saa samaa tavaraa pienemmällä vaivalla.

Tämän lisäksi huomionarvoisena seikkana oli luokan kanssa vietetty loppuvuodenpippalot (忘年会). Oli siis koko luokka, opettajaa myöten, istumassa iltaa izakayassa (居酒屋), syöden ja juoden kivasti naureskellen.

Opettajan tarjoama kanavene. Friteerattua kanaa siis täynnä. Taustalla heulivista ihmisosista saa mittasuhteet.

Kun juomabuffetin aika täytti, poistuimme izakayasta. Jotkut lähtivät kotiinsa, toiset opettajan kanssa brittipubiin juttelemaan lisää. Hyvä ilta oli. Voinee miettiä siellä kotopuolessa, että kuinka suurella todennäköisyydellä yliopiston opettaja lähtee oppilaiden kanssa mihinkään, varsinkaan mihinkään rentoon illanviettoon.

Hauskaa huitelua.

久しぶりだね

Noniin. Nyt voisi taas pitkästä aikaa kirjoitella vähäsen.

En kyllä muist enää kaikkea, mitä on viimeisen kuukauden aikana tapahtunut, mutta koitellaanpa jotain pööpöillä.

Joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna oli näppärästi JLPT-testi eli Japanese Language Profiency Test -testi. Kyseessä siis virallinen maailmanlaajuinen kielitaitotesti, josta saa tason mukaisen merkinnän, jolla voi kielitaitoaan todistella. Otin toisiksi helpoimman N4-testin, joka toivottavasti myös menee läpi. Tulokset saapuvat joskus jonnekin.

Tämän jälkeen on ollut lähinnä perus opiskelua ja treenejä. Pari kurssia päättyi joululomaan, joiden loppuun piti tehdä toiselle 8 -sivuinen essee ja toiseen itsekseen käydä haastattelemassa jotakuta kansalaista (社会人), sillä piti olla pois juurikin tämä kyseinen tunti lentokenttähaun vuoksi. Nämä sai näppärästi hoidettua, nyt on kaksi kurssia paketissa, elikkäs 5 luentoa vähemmän viikossa loppu lukukauden. Joka kestää vain seuraavat 2 viikkoa.

Joululomalla oli seuraa, joten piti keksiä tekemistä. Käytiin siis Tokyo Skytree:ssä, joka on siis maailman korkein torni. Tornista en kivasti ottanut yhtään kuvaa, sillä tämä toinen puolisko niitä näpsytteli kivasti. Ei tainnut miulla olla kameraakaan mukana. Ei siis kuvia siitä.

Käytiin myös vähän reissaamassa Nikkou:ssa (日光). Kyseessä siis periaatteessa turistikaupunki vuoristossa. Mentiin sopivasti paikalle jouluaattona, jolloin ihmisiä oli vähän ja tilaa paljon. Hotellin safkat oli ällöhyvät. Hintaan kuului aamiainen ja illallinen, japanilaiseen tyyliin.

13 ruokalajin illallinen. Osa puuttuu vielä kuvasta, sillä pöytään mahtuu vain niin paljon.

Maisemat olivat kivat. Käytiin katsomassa erinäisiä vesiputouksia, jotka eivät näytä miltää kuvissa. En siis laita niitä tähän.

Sen sijaan järvimaisemat on pop.

Saatiin siis valkea joulu tänne. Apinoitakin nähtiin kaksi, peuroja 21. Ja päästiin aitoon maaperäiseen kylpyyn, jossa rikki raikasi.

Homma kustansi noin 200€ per naama/3 yötä. Relu kymppi/naama saatiin vielä bussikyyditys Chibasta hotellin ovelle ja takaisin. Ei ollenkaan paha diili. Ympäriinsä pääsi bussilla, jonka varrella kivti kaikki nähtävyydet olivat. Suicalla pärjää, mutta jos aloittaa Nikkoun asemalta, kannattaa hankkia Free Pass -lippu, joka kustantaa sen 3000 yeniä/2 päivää, mutta sillä pääsee sitten busseilemaan pitkälle ja vapaasti. Halvemmankin saa, mutta sillä ei pääse ihan meidän hotellille asti.

Jos tiedät kolme visasta apinaa, niin tässä on alkuperäiset. Toushou-gu (東照宮).

Tämän reissun jälkeen on lähinnä tullut lötköteltyä. On tullut syötyä Shabu Shabua, Yakinikua ja sushia, sekä satunnaisia muita juttuja. Nattoa kokeilin hotellilla. Maistui lähinnä hiivalta, mutta joustavan limaisuuden vuoksi oli vaikeasti syötävissä.

Ei kai muuta nyt. Kannataa käydä Nikkou:ssa, mikäli haluaa luonnon siimekseen (melkein).