Nonih. Nyt on käyty huvipuistossa.
Lauantaina käytiin siis kaveriporukalla Fuji-Q Highlandissa vähän kokeilemassa vuoristoratoja. Herätys oli viideltä, juna lähti puoli kuudelta asemalle, josta bussilla seiskan aikoihin määränpäähän. Perillä oltiin noin yhdentoista aikoihin, jotenka matkaan meni pieni hetki.
|
Maisemat oli kuitenkin jees. |
Kun päästiin paikalle, kierreltiin tuliaiskauppojen halki portille, jossa ohjattiin lipputiskille (meillä oli ennakkoliput, jotka piti siis vaihtaa varsinaisiin lippuihin). Mentiin takaisin portille ja taas käännytettiin, tällä kertaa viereiseen kuvausautomaattihässäkkään. Oli siis yleispassi, jolla pääsi kaikkiin laitteisiin, ja sitä varten piti ottaa lärvistä automaatilla kuvallinen lippu, ettei kukaan pääse sitä väärin käyttämään. Fiksu systeemi, luulen mä.
|
Huono kuva maailman jyrkimmästä vuoristoradasta. Liika kaukaa. |
Sitten mentiin kokkeilemaan ratoja. Tai siis mentiin jonottamaan. Lauantai on huono päivä mennä suosittuun huvipuistoon, kun sillon sinne menee muitakin. Koko päiväin aikana (n. 8 tuntia?) käytiin kahdessa vuoristoradassa ja yhdessä kauhutalossa. Loput oli jonottamista. Olipa kuitenkin radat yms. kivoja. Ensimmäisenä Fujiyama, joka kivasti nostaa 79m korkeuteen ja lähtee sieltä kieputtamaan. Oli jees, ostin kuvan.
|
Huono kuva Fujiyamasta. Liika läheltä. |
Seuraavaksi oli vuorossa Takabisha. Maailman jyrkin vuoristorata. Se oli kanssa hauska, kun lopulta sinne pääsi. Liikkeelle lähdettiin tunellin kautta, jossa alkoikin yllärikiihdytys ja kieputus. Pimeässä. Oli siistiä. Loputkin oli hauskoja, vaikka tuo maailmankuulu jyrkkä tiputus ei tuntunutkaan niin ihmeelliseltä, kun olin toivonut.
|
Siinä todiste. |
Kauhutalo oli myöskin jännä. Tänne taisi olla pisin jono, sellanen kolmisen tuntia varmaan. Vanhasta sairaalasta tehty hässäkkä, missä oli kivasti ruumiita ja elimiä purkissa, paukkuvia valoja, takaa kuuluvia juoksuaskelia ja yllättäviä ovesta pomppivia zombeja. Yllätyksiä kyllä tuli, mutta kun tiesi, että näyttelijät eivät saa koskea, niin ei oikein pelottanut. Hauskaa oli ja porukassa oli säikympiäkin henkilöitä. Lisäksi oli hauska kuunnella muiden ryhmien menoa, kun tunnisti jonkun menevän jossain tietyssä kohdassa ja osasi odottaa niiden huudahteluja. Muutenkin mestan tunnelma oli aika kohdillaan.
Ruokaa paikalla oli aika huonosti. Grillijutksia kovilla hinnoilla. Niinpä jäi syömiset vähän hintsuksi lauantailta. Jos tuonne lähtee, kannattaa mennä viikola ja ottaa hyvät eväät mukaan.
Tänään sitten tuli lähdettyä kevyelle temppelikierrokselle. Tarkoituksena oli käydä Kanda-Myoujin:issa (神田明神) ja Sainen-Ji:ssa. Kanda siis samalla nimellä ja kanjeilla kuin tämä vaihtoyliopisto, Sainen-Ji:ssa taas olisi Hattori Hanzou:n keihäs näytillä. Kanda meni jees, Seinen-ji oli kiinni.
|
神田明神 |
Pienen eksynnän vuoksi tuli myös löydettyä mukava pikku ylläriravintola.
|
Ring any bells? |
Kyseessä siis Bubba-Gump katkarapuravinteli elokuvahenkeen. Paikka oli viihtyisä ja ruoka oikein makoisaa. Ruudulla pyöri leffa ilmeisesti jatkuvalla syötöllä ja kaikenlaista pikkukivaa oli tarjolla. Juomalista pingismailassa yms.
|
Bubba's Dumb Coconut Shrimp ja Fish and Chips |
|
Hintaa paikalla oli normaalia enempi, mutta tuo ei nyt olekaan ihan jokapäivän ruokamesta. Hauska törmäys ja nytten siis löydän jatkossa paikalle. Suidobashissa on siis, Tokyo Dome Cityssä.
P.S. Ainiin. Käytiin perjantaina Lalaportossa shoppaamassa. Jäätävän kokoinen kauppakeskus, jonne eksyy ja unohtuu. Ahdistava mesta, mutta löysin vähäsen vaattehita, marianneja ja jännyyksiä.